Superlenny
jaakiekon-mm-kisat-2017

Mikä Suomen valmennuksessa ontuu?

Mikä Suomen valmennuksessa ontuu?

Lauri Marjamäki on saanut toimia melkoisena likasankona heti Ranska-tappiosta lähtien. Näin se joukkueurheilussa usein menee: kannattajat tahtovat mieluummin eroon yhdestä miehestä, koko joukkueen uusiksi laittaminen varsinkin maajoukkueen kyseessä ollessa ei ole realismia. Mutta onko Marjamäki ansainnut kaikkea lokaa niskaansa?

Kyllä ja ei.

Kyllä: Marjamäki vaikuttaa ihmisjohtajana puutteelliselta. Median edessä esiintyminen vaikuttaa ajoittain todella hermostuneelta, eikä pelaajien parissa päävalmentajan läsnäolo ainakaan kotikatsomoihin näytä luontevalta. Marjamäki on enemmän pelin suhteen visionääri ja suurten linjojen mies, mutta otteluvalmentaminen ei ole se vahvin osa-alueensa.

Lisäksi tämän turnauksen ulkopuolelta ovat tulleet tutuksi miehen ongelmat pitää suhteita kunnossa eräisiin NHL:ssä pelaaviin avainpelaajiin. Hyvän valmentajan ominaisuuksiin kuuluu myös joukkueen tasapainoinen ja oikea kokoaminen. Se on tehtävä, joka vaikeutuu huomattavasti, mikäli valmentaja omalla toiminnallaan aiheuttaa joidenkin pelaajien kieltäytymisen maajoukkuepaidasta.

Selittelijän vikaa?

Kyllä, olen aistivinani Lauri Marjamäessä melkoisen selittelijän. Se ei ole valmentajissa mitenkään harvinainen piirre, ei varsinkaan keskinkertaisissa valmentajissa. Huippuvalmentajat sen sijaan harvoin ovat selittelijöitä, pikemminkin tylyjä realisteja.

Miten tämä käy ilmi? Yksi esimerkki on se, että Marjamäki puhuu usein tarpeesta nopeuttaa peliä. Se ei kuitenkaan heijastu peliin. Pelillisesti Suomen maajoukkue ei ole näissä vuoden 2017 MM-kisoissa ollut juuri mitään muuta kuin hitaasti hyökkäyksiin lähtevä ja keskialueella kaarteleva joukkue, jos nyt hieman kärjistetään ja Norja-ottelun valonpilkahdukset unohdetaan. Toisinaan Marjamäki puhuu yhtä ja tekee toista.

Mönkään menneessä World Cupissa mies puhui siitä, että Suomeen olisi tärkeää saada NHL-mittaisia kaukaloita. Tämä nousi oikeastaan päällimmäisenä syynä Marjamäen puheissa turnauksessa epäonnistumiseen. Ei joukkueen rakentaminen, ei pelin organisointi. Ei – väärän kokoiset kentät Suomessa.

Marjamäki on useasti myös nostanut eteen puutteellisen valmistautumisajan. Faktisesti tämänkin MM-turnauksen joukkueista Suomella on kuitenkin pullat erittäin hyvin uunissa. Valtaosa joukkueesta on nyt ollut yhdessä jo puolitoista kuukautta. Siinä ajassa ei jokakeväisen maajoukkueturnauksen kohdalla voi puhua enää ajan puutteesta. Marjamäki ei myöskään enää ole uusi mies maajoukkueen peräsimessä. Se voi toki olla, että mies on vielä liian kokematon ja näin ollen taidoiltaan puutteellinen valmentaja.

Median paineet on kestettävä…

…ja ne Lauri Marjamäki on nähdäkseni kestänytkin tähän asti kohtuullisen hyvin. On nimittäin totta, ettei käytössä oleva materiaali anna odottaa vuoden 2017 MM-kisoissa edes mitalia ilman pelaajien itsensä ylittämistä. Siltikin etenkin ns. keltainen lehdistö on huutanut Marjamäen eroa. Tällainen kiekkopopulismi kuitenkin uppoaa kansaan kuin veitsi voihin – MM-kisat kun keräävät töllön ääreen tuhansittain sitä porukkaa, joka ei juuri jääkiekko-otteluita muuten seuraa. Leijonilta on totuttu odottamaan menestystä.

Tämä kiekkoyleisö ei myöskään ymmärrä sitä, että myös muissa maissa jääkiekkoa ja juniorityötä lajin parissa kehitetään ihan tosissaan. Perinteisillä isoilla kiekkomailla – joiden joukossa Suomi on sitä paitsi verrattain nuori tulokas – ei ole lajiin monopolia.


Mikä Suomen valmennuksessa ontuu?
Julkaisija:LennyTalks
Lisää julkaisuja