Superlenny
kesaolympialaiset-2016

Oliko tämä ikimuistoisin maaliintulo ikinä?

Oliko tämä ikimuistoisin maaliintulo ikinä?

Vuoden 1984 olympialaisissa Los Angelesissa nähtiin aikoinaan esimerkki uskomattomasta voitonhalusta. Tämä oli ensimmäinen vuosi, kun naiset pääsivät kilpailemaan maratonissa olympialaisissa, ja moni oli jännittynyt siitä, mikä naisten taso olisi ja kuinka laji otettaisiin vastaan.

Sveitsiläinen Gabriela Anderson-Scheiss omilta osiltaan varmisti, että maratoni tulisi saamaan paljon huomiota. Yhdysvaltojen Joan Benoit oli jo tullut ensimmäisenä maaliin, kun Andersen-Scheiss saapui stadionille 20 minuuttia myöhemmin. Yleisö huomasi heti, että sveitsiläinen oli luhistumisen partaalla, ja ilmassa kuultiin kauhun kohahdus.

Kaikki näkivät, että Anderson-Scheiss on heikossa hapessa. Hänen oikea jalkansa oli jumissa, torso vääntynyt ja vasen käsi turtana. Kun sitten hoitohenkilökunta juoksi hänen apuunsa, viittelöi hän heidät pois tietäen, että hänet diskattaisiin, jos hän antaisi heidän koskeaa häneen. Lisäksi hän tiesi, että jos hän pysähtyisi, ei hän pääsisi ikinä maaliin. Applodien ja hurraahuutojen määrä oli valtava, kun hän käveli hitaasi viimeiset 400 metriä maaliin. Välillä hänen oli pakko pysähtyä kannattelemaan päätään samalla kun hoitajat pysyivät hänen lähellään ja pitivät häntä jatkuvasti tarkoin silmällä.

Sveitsiläismaratoonarin kehon reaktioista hoitohenkilökunta pystyi päättelemään, että kehossa oli vielä riittävästi nesteitä maaliin pääsemistä varten. Kun Anderson-Scheiss sitten pääsi maaliviivan luo, hän kaatui sen yli, jolloin hoitajat juoksivat hätiin. Hänen sijansa oli 37:s ajalla, jolla olisi saanut kultamitalin viisisissä ensimmäisissä nykyajan olympialaisissa. Hoitohenkilökunta vapautti sveitsiläisen hoidostaan kaksi tuntia kisan jälkeen.


Oliko tämä ikimuistoisin maaliintulo ikinä?
Julkaisija:LennyTalks
Lisää julkaisuja